Alkukesän lukunippuun kuului myös seitsemäs Annika Bengtzon - Elinkautinen.

Poliisi ammutaan sänkyynsä, ja hänen vaimonsa, niin ikään poliisi, pidätetään. Todisteet ovat vedenpitävät, mutta vaimo väittää olevansa syytön. Hänen mukaansa tuntematon nainen ampui hänen miehensä ja vei mukanaan heidän kolmivuotiaan poikansa. Lapsi on kadonnut jäljettömiin.
Oikeudenkäynti on lyhyt ja vimmainen. Nainen julistetaan syylliseksi sekä miehensä että poikansa murhaan ja tuomitaan elinkautiseen.
Annika tunnistaa naisen muutaman vuoden takaa. Hänen on vaikea uskoa että hänen tuntemansa tuleva äiti olisi voinut tehdä näitä sanoinkuvaamattomia rikoksia.
Annikan oma elämä on todellisessa kaaoksessa: mies on jättänyt, talo palanut ja ura vaakalaudalla. Säilyttääkseen järkensä Annika paneutuu tuomitun naisen tapaukseen. Nyt on tärkeintä löytää pieni poika, joka on edelleen kateissa.

Uusin Annika Bengtzon kuuluu perinteisesti ostoslistaani. Tämä odotteli kuitenkin lukuhyllyssä lähes vuoden ennen kuin siihen tuli tartuttua. Olisinko hieman kyllästynyt Annikaan?

No, en nyt sentään. Viime vuosina on kuitenkin tullut niin paljon uusia hyviä dekkarikirjailijoita, että aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkien lukemiseen. Ja, kun olen niin friikki, että tulee ostettua, vaikkei ehtisi lukea, niin hyllyt täyttyvät ja pinoja on eri pöydillä. Ehkä sitten eläkkeellä tulee luettua nekin, jotka ovat jääneet pinon pohjalle.

Palatakseni tähän teokseen - se on taattua Marklundia. Juoni kulkee, ihmiset elävät ja kirjaa on luettava huolella. Jotenkin kuitenkin, edellä sanomastani huolimatta, Marklundin ote minusta alkaa hiipua. Annikan touhuilu ei enää ole niin kiinnostavaa kuin aiemmin ja välillä tuntuu, että kirjassa on paljon turhaa!

Joka tapauksessa tämä kuuluu luettavien dekkarien joukkoon ja annan sille *** kolme tähteä.

Kaksi ensimmäistä osaa Blomkvistin ja Salanderin tarinasta tuli luettua huhtikuussa, lähes putkeen ja myöhään yöhön. Kolmatta odottelin sitten alkukesään ja jälleen olin myyty.

 Kaksi vakavasti loukkaantunutta henkilöä kiidätetään sairaalaan. Toinen heistä on tietokonenero ja hakkeri Lisbeth Salander, jota syytetään kahdesta murhasta. Hänen päässään oleva ampumahaava leikataan heti. Toinen on Alexander Zalatsenko, vanhahko mies, jota on isketty kirveellä.

Tätä ennen Lisbeth on jo haudattu elävältä ja pelastunut täpärästi, mutta hänen ongelmansa eivät suinkaan lopu. Zalatsenko on entisen Neuvostoliiton aikainen palkkamurhaaja, ja nyt hänen tähtäimessään on Lisbeth. Vaikutusvaltaiset voimat haluavat nimittäin vaientaa nuoren naisen ikiajoiksi.

Millennium-lehden tutkiva toimittaja Mikael Blomkvist penkoo sillä aikaa Lisbethin salattua menneisyyttä ja pääseekin totuuden jäljille. Hän alkaa kirjoittaa paljastusreportaasia, jonka on määrä puhdistaa Lisbethin maine ja järisyttää turvallisuuspoliisia sekä hallitusta. Vihdoinkin Lisbethillä on mahdollisuus selvittää tilit menneisyytensä kanssa.

Tarina veti puoleensa kuten aiemmatkin osat. Se sisältää jännitystä ja väkivaltaa, joka on rajua mutta jotenkin kuuluu tähän kirjaan eikä vaikuta väkisinkirjoitetulta.

Kirjan luettuani harmitti kovasti, kun olisin halunnut tarinan jatkuvan. Toisaalta nyt jälkeenpäin olen ajatellut, että tuo kolme osaa oli juuri sopiva annos. Lisää tätä samaa aihetta olisi voinut tuntua toistolta. Kaikki kirjat kuitenkin olivat saman, pitkän juonen kehittelyä.

Hyvää kirjoissa oli, että ne voisivat olla totta. Lisäksi kirjailija otti mukaan myös todellisia tapahtumia ja henkilöitä mikä vielä lisäsi toden tuntua. Itselleni dekkarit ovat ennenkaikkea viihdettä mutta näissä oli mukana myös ruotsalaiseen yhteiskuntaan suuntautuvaa moitetta, mikä ei kuitenkaan haitannut lukukokemusta - pikemminkin päin vastoin.

Ehdottomasti ***** viiden tähden kirja, kuten aiemmatkin osat.

Onpahan jäänyt taas bloggaaminen vähiin, kun kesä on ollut niin kiireinen. Alkukesästä työt painoivat päälle ja elokuu taas meni lomailun merkeissä.

Mutta syksy saapuu ja sateet, jolloin on aikaa myös näpytellä. Kesällä tuli toki luettua ja katseltua kaikenlaista, joita yritän tässä tulevina päivinä kommentoida.

Mutta kesä oli kyllä hieno. Oli aurinkoa, oli sadetta. En muista kesää, jolloin kasvillisuus olisi voinut näin hyvin. Ei ole tullut montaa kertaa koko kesän aikana pihaa kasteltua. Ainoa mitä kastelin olivat uudet istutukset - muutama uusi perenna ja marjapensas. Ja, vaikken ole kastellut, ovat kasvit siis voineet hyvin. Ja kuitenkaan en pidä kesää kovin sateisena. Tuntuu siltä, että kaikkea on kerrankin saanut sopivin annoksin.

Saas näkee mitä syksy tuo tullessaan!

 
 Tulipahan pitkästä aikaa katseltua länkkäriä. 70-luvulla tuli käytä jopa teatterissa katsomassa Clintiä ja Bronsonia mutta sen jälkeen ovat länkkärit jääneet vähemmälle. Toisaalta eipä niitä ole niin paljon tehtykään, kun muut teemat ovat nousseet enemmän esille.

Nyt siis katselin hieman Jesse Jamesin historiaa hänen elämänsä viimeisiltä ajoilta. Jo elokuvan nimi kertoo mistä on kyse. Nuori Robert Ford on liittynyt Jessen joukkoon. Hän on pienestä pitäen ihaillut Jesseä ja kerännyt leikkeitä Jamesin veljesten rötöksistä.

Vaikka Jesse onkin kovanluokan rikollinen, on hän myös aikansa sankari. Jesse on myös jollain lailla pakkomielteinen odottaen jonkun hyökkäävän hänen kimppuunsa ja pelotellen ja uhkaillen saa muut pelkäämään itseään. Elokuva kuvaa hienosti Jessen ja Bobin henkistä taistelua, jossa Jesse "tietää" Bobin aikovan murhata hänet ja Bob "tietää Jessen tietävän". Eli käydään eräänlaista henkistä taistelua.

No, lopputulos on selvä - Bob ampuu Jessen. Jälkipolville Jesse jää tosin mieleen myyttisenä sankarina ja Bon pilkkalaulujen kohteena.

Elokuva ansaitseen ****, vaikken länkkärifaneihin kuulukaan. 

Ja, kun ensimmäinen osa trilogiasta oli luettu, tartuin kiireesti toiseen.

Tietokonenero ja häpeämätön hakkeri Lisbeth Salander palaa ulkomaanmatkalta. Hän on päässyt käsiksi suureen rahasummaan ja on nyt varoissaan ensi kerran elämässään. Hänellä ei kuitenkaan ole perhettä eikä ystäviä, joten hän tuntee itsensä yksinäiseksi.

Tutkiva toimittaja Mikael Blomkvist saa kuuman uutisvihjeen: lehtimies Dag Svensson ja hänen avovaimonsa Mia ovat paljastaneet laajan seksikaupan Itä-Euroopan ja Ruotsin välillä. Monet siihen sekaantuneista ovat yhteiskunnan silmäätekeviä.

Lisbethin synkkä menneisyys nousee pintaan. Kun Dag ja Mia sitten surmataan, Lisbethiä epäillään murhaajaksi, ja poliisi käynnistää ajojahdin. Lisbeth päättää selvittää välit menneeseen ja rangaista oikeita syyllisiä. Mikael taas tarvitsee Lisbethin hakkerintaitoja seksibisneksen tutkimisessa.

Vauhti vaan kiihtyy ja tätä kirjaa luin parhaimmillaan puoli kolmeen yöllä - ja seuraava työpäivä oli sen mukainen. Oli tosi mielenkiintoista jatkaa hetin ensimmäisen jälkeen, kun henkilöt ja heidän historiansa olivat hyvässä muistissa. Tässä kirjassa oli vielä enemmän käänteitä kuin ensimmäisessä ja tuntui vaikealta laskea kirja käsistään.

Ehdottomasti täydet ***** tähteä kuten ensimmäiselle osalle.

Kolmanteen osaan en nyt uskalla tarttua, ehkäpä loppukuusta, kun on enemmän vapaata. Tosi luulen arvaavani mihin kolmas kirja liittyy. En kuitenkaan viitsi lukea arvosteluja tai taustatarinoita vaan jätän itselleni jälleen puuhaa pimeiksi öiksi!

Kirjahyllyssäni on jo pitkään odottanut Larssonin trilogian kaksi ensimmäistä kirjaa. Jotenkin ei ole tullut niihin tartuttua, kun ne ovat olleet niin paksuja ja usein nämä paljon mainostetut ja kriitikkojen ylistämät kirjat ovat raskasta luettavaa. Nyt, kun tuli hankittua tuo kolmaskin kirja ja ensimmäinen tuli jo elokuvana, niin ajettelin, että ainakin ensimmäiseen on tartuttava.

Ja siihen todella tartuin. En muista milloin viimeksi olisin arki-iltana lukenut kirjaa yli puolen yön. Tätä ei vaan millään malttanut laskea käsistään ennen kuin tulitikut luomien välissä katkeilivat. Loistavaa ja mielenkiintoista luettavaa.

Mikael ”Kalle” Blomkvist, taloudesta kirjoittavan Millennium-aikakauslehden vastaava toimittaja, on pulassa. Hänet tuomitaan kunnianloukkauksesta vankilaan. Mahtava paljastusjuttu teollisuuspohatta Wennerströmin hämäräbisneksistä kaatui riittämättömiin todisteisiin, ja Wennerström aikoo asianajajineen ajaa niin Blomkvistin kuin koko lehdenkin puille paljaille.

Kaiken keskellä Blomkvist saa uransa erikoisimman tarjouksen, kun sukufirman entinen johtaja Henrik Vanger lähestyy häntä. Vanger haluaa Blomkvistin selvittävän mitä tapahtui hänen veljentyttärelleen Harrietille, joka katosi elokuisena iltapäivänä vuonna 1966. Tätä suljetun tilan mysteeriä ei kukaan ole koskaan onnistunut ratkaisemaan. Vangerin lupaama palkinto on mitä houkuttelevin: todisteet Wennerströmin rikoksista.

Blomkvist voi vain suostua ehdotukseen. Hän saa avukseen nuoren, tunnehäiriöisen mutta nerokkaan Lisbeth Salanderin, joka on erikoistunut ihmisten yksityiselämän tonkimiseen. Tapaus vie heidät yhä syvemmälle kohti Vangerin perheen ja samalla kansankodin sisällä vellovaa mustaa menneisyyttä: rasismia, vihaa ja veritekoja.

Kirjassa on mielenkiintoista seurata kuinka selvitystyö etenee ja millaisia käänteitä tarina saa. Sekä Mikael että Lisbet ovat kiinnostavia henkilöitä, joista saa paljon irti. Myös Vangerin suvun jäsenet ovat kukin oma persoonansa ja koko ajan odottaa mitä kukin heistä tekee ja miten on mukana tarinassa.

Tässä on kaikkea; romantiikkaa, jännitystä, yllättäviä käänteitä, hauskoja tilanteita. Ja ennenkaikkea kirja on mielestäni uskottava, mikä nykyisin on harvinaista, kun kaikki ovat supersankareita.

Tämä kirja ansaitsee ehdottomasti täydet *****.

Tuli ostettua Anttilan Alesta elokuvia Pääsiäislomalle. Koska pokeri muutenkin kiinnostaa, nappasin yhtenä mukaan 3,90 maksaneen pokerielokuvan All In.

Elokuva kertoo tytöstä, jonka isä oli pokeriammattilainen mutta kuoli auto-onnettomuudessa. Tyttö opiskelee lääkäriksi ja hänen opiskelijakaverinsa päättävät käyttää kaikkien ominaisuuksia saadakseen rahaa opiskelua varten. Kullakin kuusikon jäsenistä on jokin ominaisuus, josta on hyötyä pokerissa. Joku on hyvä matemaatikko, joka hallitsee psykologian, joku osaa lukea pelaajien eleistä heidän pelitapojaan jne. Ja luonnollisesti sankarittaremme on geeneiltään pokeritähti. Elokuvan juoneen liittyy myös opiskelijoiden harjoitustyöpaikan - sairaalan - henkilökunta sekä heidän juonensa.

Pokerifanina tietysti itse peli kiinnosti. Elokuvassa olikin yritetty peliin vähemmän vihkiytyneitä opastaa peli saloissa.

Mutta - voi,voi - sekä juonen että pokerin osalta oltiin täysin hakoteillä. Juoni ja loppuratkaisu oli täysi lapsellinen - sen tarkemmin siitä kertomatta. Ja myöskään pokeri ei vastannut sitä mitä se todellisuudessa on. Jopa nuo epätoivoiset opettavat osiot pilasivat elokuvaa.

Tässä elokuvassa ei ollut mitään hyvää. IMDB:n sivuillakin elokuva oli saanut 3,9 pistettä 10 mahdollisesta, kun äänestäjiä oli ollut lähes 800.

Suosittelen jättämään DVD:n alelaatikkoon ja annan sille *- tähteä!

Paavi on kuollut. Kaksi kardinaalia murhataan raa'asti.

Tässä alku Vatikaanissa tapahtuvalle jännitystarinalle, jossa kolme eri poliisilaitosta etsii syyllistä. Mukana on Vatikaanin oma poliisi, joka ei juuri jaa tietojaan muille vaan yrittään pitää homman salassa. Italian poliisin profiloija on mukana sarjamurhaajatutkimuksessa. Kolmantena osapuolena on Yhdysvaltalainen CIA-taustainen tutkija.

Mielenkiintoista romaanissa on, että murhaaja on selvillä. Mutta miltä hän näyttää tällä hetkellä - siinäpä ongelma - ja kuka on seuraava uhri?

Toinen mielenkiintoinen teema kirjassa on kolmen tutkijaosapuolen väliset jännitteet. Mistä ne johtuvat - henkilösuhteista vai taustahistoriasta?

Molempiin em. teemoihin tulee ratkaisuja kirjan edetessä ja niinpä tarina pysyy koko ajan kiinnostavana. Mielestäni erinomainen esikoisteos Gomez Juradolta - ja seuraavan olenkin jo kirjakerhosta tilannut.

Tälle kirjalle annan ***+ tähteä.

Dekkarilukijana tulee tietysti seurattua myös TV:n dekkarisarjoja. Useat sarjat ovat sellaisia, että niitä tosiaan tulee vain seurattua mutta ei aktiivisemmin nauhoitettua. Eli katsellaan, jos satutaan kohdalle.

Nyt hieman jälkijunaan tuli muutama viikko sitten nauhoitettua jakso Genesis-nimistä espanjalaista poliisisarja, joka tulee siihen aikaan, kun kunnon ihmiset ovat jo nukkumassa. Sarja lähti juuri toiselle tuotantokaudelle eli alkujuonet ovat jääneet näkemättä. Mutta ainakin hetkeksi jäin kiikkiin ja olen nauhoittanut jo monta jaksoa.

Kyseessä on ikäänkuin C.S.I Espanja. Nopeaa siirtymistä tapahtumista toiseen, sekavia henkilösuhteita, analyyttistä todisteiden tutkimista yms. En tiedä mikä tässä vetää minua, ehkä kyseessä on imperiumin vastaisku. Jenkeistä, Briteistä ja Saksasta tulee jatkuvasti erilaisia jännityssarjoja, jotka alkavat olla toinen toisensa kopioita. Ainakin tässä puhutaan eri kieltä!!

Genesis kertoo Madridilaisesta poliisiyksiköstä, joka saa aina kaikkein haastavimmat tapaukset hoidettavakseen - ja luonnollisesti hoitaa ne. Ainkain tähän asti näkemäni jaksot ovat lisäksi olleet hyvin uskottavia. Tulen varmasti vielä jonkin aikaa seuraamaan. Edellisessä katsomassani jaksossa Mateon johtamaan ryhmään tulis uusi rikospsykologi, jota kohtaan ryhmän toisella naispoliisilla oli heti valtavat antipatiat - mitenkähän tämä suhde kehittyy. Tulokas oli heti ensi jaksossa eroamassa mutta Mateo esti tämän.

Kun nyt aloitin elokuvien ja kirjojen pisteytyksen, niin otetaan nämä TV-sarjatkin pisteytyksen alle:

* kesken jäi heti eka jakso
** katsotaan, jos muuta ei tule
*** hyvä sarja, seuraan ainakin jonkin aikaa
**** erittäin hyvä sarja, nauhoitetaan, jollei olla paikalla
***** timantti, tämä pitää hankkia DVD-versiona

Ja Geneksiselle annan ***

Tuorein Jussi Varekseni onkin cowboytarina - ei nyt sentään. Vankilasta vapautuva DDR-aikainen terroristi suuntaa matkansa Turkuun - hänellä on hieman kalavelkoja maksettavanaan. Jussi selvittelee pizzakeisarin piikkiin kolmoismurhaa, joka sattumalta liittyy em. kostoretkeen. Jussilla on perinteisesti hieman ongelmia "väärien" naisten kanssa ja hän joutuu hieman kolhimaan moottoripyörää, josta ei varmaankaan selviä ilman karmeaa kostoa...

Jälleen paljon tapahtumia ja useita mielenkiintoisia pubikeskusteluja, jotka vääjäämättä vievät tarinan kohti loppuratkaisua, vaikka Jussi onkin välillä tajuttomana. Mäki osaa viedä tarinaa, vaikka se onkin uskomaton eikä "aikuisten oikeesti" voi tapahtua.

Mikä näissä Vareksissa oikein vetää. En tiedä - ehkä Mäen tarinointi vaan on niin vetävää. Itse tykkään näitä lukea ja tämä Lännen mies on siitä parhaasta päästä. Tapahtumia on paljon, kuten tarinaan liittyviä ihmisiäkin mutta Mäki osaa pitää homman kasassa. Kaikella on paikkansa. Toki aiheesta  tai oikeammin kirjan hahmoista olisi voinut kirjoittaa useammankin dekkarin mutta jälkeenpäin ajatellen ei tässä kuitenkaan tuntunut olevan mitään liikaa.

Uuden tähtiasteikkoni mukaan annan tälle kirjalle *** tähteä eli suositeltavaa luettavaa, varsinkin dekkaristeille.